Korkeakouluopiskelijoiden joukko on hyvin laaja ja monimuotoinen, joten myös tuen tarpeiden vaihtelu on runsasta. Tietoisuus yleisimmistä toimimisesteistä ja toiminnallisista haasteista auttaa suunnittelemaan opetusta siten, että se huomioi laajan joukon erilaisia oppijoita. Kun opetus järjestetään kaikkia huomioivasti jo alun perin, ei laajoja erikoisjärjestelyjä ja muutoksia tarvita.

Hyvä tapa on kysyä opiskelijalta itseltänsä suoraan, millaisia tuen tarpeita ja toiveita oppimisen tukemiseen hänellä olisi. Tämä on hyvä tehdä yksityisesti. Monet fyysisistä vammoista tai liikkumis- ja oppimisvaikeuksista kärsivät suosivatkin verkko-osallistumista lähiopetuksen sijaan, jotta huomio ei kiinnittyisi heidän fyysisiin ominaisuuksiinsa tai heidän olisi helpompi keskittyä. Älä siis kiinnitä opetuksen aikana liikaa huomioita yksittäisiin opiskelijoihin, vaan kohtele kaikkia samalla tapaa.

Huom! Olethan jo tutustunut Digipedaohjeeseen erilaisten opiskelijoiden huomioimisesta verkko-opetuksessa. Kyseisestä ohjeesta löydät kattavat yleisvinkit kaikki opiskelijat huomioivan opetuksen suunnitteluun. Tämä ohje on jatkoa sille.

Vaikka alla olevat vinkit on jaoteltu oppimishaasteiden mukaan, monet alla olevien listojen kohdista helpottavat kaikkia.

Kuuloon liittyvät haasteet

Suomessa on arvioitu olevan noin 740 000 kuulovammaista henkilöä. Kuulovammoja on eriasteisia: osalla on vain kuulonalenemaa, osa taas on kokonaan kuuroja. Moni kuulovammaisista henkilöistä hyödyntää näkökykyä apunaan. Tällöin on tärkeä varmistaa, että materiaalit ovat selkeitä ja visuaalisia ja huulilta luku on mahdollista.

• Huolehdi, että etäopetuksessa kasvosi näkyvät selkeästi kamerasta. Puhuessasi älä peitä suutasi esimerkiksi kädellä. Huolehdi, että valaistus on kunnossa ja erotut hyvin taustasta.
• Puhu selkeästi, tarpeeksi kovaa ja tarpeeksi rauhallisesti, mutta älä ylikorosta. Käytä laadukasta mikrofonia. Sopivat eleet, ilmeet ja äänenpainot tukevat puhetta.
• Verkko-opetuksessa kehota opiskelijoita avaamaan kamera ainakin puhuessaan. Mikrofonit olisi hyvä olla suljettuna muutoin kuin puhuessa, jotta taustamelu pysyy hiljaisena.
• Toista opiskelijoiden esittämät kysymykset ja kommentit.
• Keskustelutilanteissa järjestä tila niin, että kaikki näkevät toistensa kasvot.
• Kerro selkeästi, milloin aihepiiri vaihtuu. Paloittele sisältö selkeäksi ja ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi käyttämällä väliotsikoita, listoja, kuvia ja videoita. Tarjoa tarpeeksi taukoja opetuksesi välissä. Pidä kiinni ennalta kerrotusta aikataulusta.
• Tarjoa videoihin tekstitykset ja esimerkiksi podcasteihin tekstivastineet.
• Tarjoa tärkeimmät huomiot myös kirjallisena (taulu, dia, jne.), ei pelkästään ääneen kerrottuna. Tärkeiden asioiden listaaminen ja jäsentäminen auttaa myös esimerkiksi oppimisvaikeuksista kärsiviä.
• Jos opiskelijalla on käytössä tulkki, helpointa on kysyä parhaat menettelytavat häneltä.
• Käytä useita viestintä- ja kommunikaatiokanavia yhteydenottoa varten.

Näköön liittyvät haasteet

Suomessa on noin 55 000 näkövammaista henkilöä, joista noin 10 000 on sokeita. Suurin osa näkövammaisista henkilöistä on heikkonäköisiä ja iäkkäitä. Arvioiden mukaan Suomessa noin viisi prosenttia väestöstä on värisokeita. Yleisin värisokeuden muoto on puna-vihersokeus. 

Tärkeintä näkövammaisten henkilöiden huomioimiseksi on pitää huolta riittävistä kontrasteista sisällön erottamiseksi taustasta ja tekstin koosta, sekä muistaa puhua ääneen esityksessä näkyvä visuaalinen sisältö.

• Puhuttele opetustilanteissa kaikkia opiskelijoita nimellä.
  • Vertaa näkövammaisen henkilön näkökulmasta seuraavia kysymyksiä: ”Vastaisitko vaikka sinä?” ja ”Minna, sinulla näyttää olevan käsi pystyssä. Mitä mieltä olet?”
• Pyydä opiskelijoita mainitsemaan ensin nimensä, kun he puhuvat. Lue myös chattiin tulevat viestit ääneen.
• Selosta mahdolliset luentokalvot selkeästi ja kuvailevasti läpi. Esimerkiksi ”Tässä kuvaajassa näette talouden muutoksen” ei kerro paljoakaan. Sen sijaan pyri selittämään kuvaajan sisältö ja tärkeimmät havainnot.
• Älä korosta yksittäisiä opiskelijoita, vaan kerro kaikille. Vältä esimerkiksi seuraavaa: ”Nyt kuvailen tämän kaavion sinulle Matti, jotta sinäkin pääset mukaan.”
• Tee kurssimateriaalista saavutettavaa, jotta se on luettavissa ruudunlukijalla. Käytä riittävää fonttikokoa ja kontrasteja. Älä esitä mitään tietoa pelkästään värin avulla, vaan käytä tukena tekstiä ja symboleita.
• Jos jaat esityksen aikana näyttöäsi, suurenna näyttöä. Selaimessa se on mahdollista painamalla yhtä aikaa näppäimiä Ctrl ja +.
• Jos näytät opetuksesi aikana videon, varmista, että videon äänet kuuluvat.
• Varmista käyttämiesi työkalujen saavutettavuus, jos jollakin opiskelijoista on käytössä ruudunlukija. Esimerkiksi monet valkotaulut (Miro, Flinga, jne.) eivät ole saavutettavia.

Motoriset haasteet

Myös liikkumis- ja toimimisesteisyys on hyvin laaja käsite. Vammoja on erityyppisiä: sekä synnynnäisiä ja myöhemmin ilmenneitä, pysyviä ja tilapäisiä. Esteisyys voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että käsien tai jakojen toiminnassa saattaa olla haasteita. Henkilöllä saattaa olla myös tahattomia liikkeitä tai haasteita hienomotoriikan kanssa. Kenelle tahansa saattaa aiheutua tilapäisiä esteitä vaikkapa käden murtuessa.

• Anna aikaa reagoimiseen. Haasteita saattaa olla esimerkiksi hiiren käytössä tai kirjoittamisessa.
• Tarjoa vaihtoehtoisia tapoja osallistua keskusteluun (esimerkiksi chat-viestit, mikrofoni, erilaiset reaktiot). Tarjoa vaihtoehdoksi myös yhteyden ottaminen myöhemmin sähköpostitse tai Moodle-alustalla.
• Tarjoa vaihtoehdoksi mahdollisuus käyttää omia laitteita (BYOD). Varmista lähiopetuksessa hyvissä ajoin yhteensopivuus tietokoneluokan varustelun kanssa hyvissä ajoin.
• Joustavuus aikatauluissa sekä vaihtoehtoiset suoritustavat edistävät opiskelua ja opiskelijan hyvinvointia.
• Tee klikattavista ja interaktiivisista toiminnoista riittävän suuria. Tarjoa riittävästi aikaa tällaisten toimintojen suorittamiseen esimerkiksi tenttitilanteissa.

Pohdi!

• Miten otat nykyisessä opetuksessasi ja arvioinnissasi huomioon kuulemisen, näkemisen, ymmärtämisen ja oppimisen kannalta eri tavoin tietoa vastaanottavat ja tuottavat opiskelijat?
• Otatko erilaiset tuen tarpeet huomioon materiaalin suunnittelussa ja toteuttamassasi pedagogiikassa? Miten huomioit opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa esimerkiksi:
  • Opiskelijan, jonka on vaikea keskittyä?
  • Opiskelijan, joka osallistuu harvoin lähiopetukseen?
  • Opiskelijan, jolle vuorovaikutustilanteet muiden opiskelijoiden kanssa ovat pulmallisia?
  • Opiskelijan, jolla on lukivaikeus?
  • Opiskelijan, joka jännittää paljon ja usein?
  • Opiskelijan, jonka terveydentila vaatii intensiivisiä hoitojaksoja?

(Pohdintatehtävän lähde: Pesonen & Nieminen, 2021)

Lähteet ja hyödyllisiä materiaaleja

Kaikki linkit avautuvat uuteen välilehteen.

• Pesonen, H., & Nieminen, J. H. (2021). Huomioi oppimisen esteet: Inklusiivinen opetus korkeakoulutuksessa.
• Selovuo, K. (2019). Saavutettavuusopas.
• Making presentation accessible for all (Euroblind)
• Hearing Impaired Students’ Guide for Academics (The University of Melbourne)
• Kuuloon liittyvät rajoitteet ja saavutettavuus (Papunet)
• Näköön liittyvät rajoitteet ja saavutettavuus (Papunet)
• Kuinka järjestää saavutettava webinaari (Saavutettavasti.fi)
• Ohjeita saavutettavampien sisältöjen tuottamiseksi (saavutettavasti.fi)
• Kattava ohje etä- ja hybriditapahtumien järjestämiseen (Näkövammaisten keskusliitto)

Ohje on toteutettu osana Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat –hanketta, jota koordinoi Suomen eOppimiskeskus. Hanketta rahoittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Osatoteuttajina toimivat Hämeen ammattikorkeakoulu ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia.