Tässä esimerkki tehtävänkulusta, jossa aktiivinen oppiminen ja tekoälyn vastuullinen käyttö kytkeytyvät yhteen. Tehtävä noudattaa hyvin myös ajatusta, että opiskelijan oma ajattelu käynnistyy ennen tekoälyn käyttöä ja tekoäly toimii sparraajana, ei vastausten tuottajana. Tekoälyn käyttö eri kohdissa kannattaa merkitä tehtävään omilla perusteluilla täydennettynä.

Oppimistavoite tekoälyn käytöstä osana oppimista

Tehtävän jälkeen opiskelija osaisi:

• tunnistaa ja sanoittaa omaa ajatteluaan
• tarkastella aihetta useista näkökulmista
• arvioida kriittisesti tekoälyn tuottamaa sisältöä
• perustella johtopäätöksiään
• käyttää tekoälyä oppimisen tukena vastuullisesti ja läpinäkyvästi

Tehtävänkulku

Vaihe 1: Opiskelijan oma lähtöajattelu (ennen materiaaleja ja ennen tekoälyä)

Kirjoitetaan pohdinta aiheesta seuraavan kysymyksen avulla:

Mitä ajattelen tästä aiheesta juuri nyt?

Opiskelija voi perustaa vastauksensa:

• aiempiin kokemuksiinsa
• yleissivistykseen
• havaintoihin omasta arjestaan
• intuitioo tai oletuksiin

Opiskelijan ei tarvitse etsiä tietoa, käyttää lähteitä tai tutustua opintojakson materiaaleihin ennen vastaamista.

Tässä vaiheessa ei arvioida vastausten oikeellisuutta. Tarkoitus on tehdä näkyväksi:

• mitä jo tietää tai luulee tietävänsä
• mitä epäilee tai mistä on epävarma
• millaisia ennakko-oletuksia on aiheesta

Opiskelija voi käyttää seuraavia apukysymyksiä:

1. Mitä tiedän aiheesta tällä hetkellä?
2. Mitä oletan aiheesta, vaikka en ole varma tiedon paikkansapitävyydestä?
3. Mikä tässä aiheessa tuntuu tärkeältä tai kiinnostavalta?
4. Mitä haluaisin ymmärtää paremmin?

Huomio: Tässä vaiheessa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Tavoitteena ei ole osoittaa osaamista vaan kuvata oma lähtötilanteesi mahdollisimman rehellisesti.

Tässä vaiheessa liikennevalomallista valitaan punainen eli tekoälynkäyttö on kielletty eli sitä ei saa käyttään.

Ennen seuraavaa vaihetta

Tutustuu opiskelija aiheeseen sopivalla tavalla. Voi hyödyntää esimerkiksi:

• opintojakson oppimateriaaleja
• muita luotettavia lähteitä
• keskusteluja vertaisten kanssa
• tekoälyä tiedon jäsentämiseen, näkökulmien löytämiseen tai kysymysten muodostamiseen

Tavoitteena ei ole löytää yhtä oikeaa vastausta, vaan laajentaa näkökulmia ja haastaa opiskelijan ajattelua.

Vaihe 2: Keskustelu tekoälyn kanssa

Pyydetään tekoälyltä:

1. kolme vaihtoehtoista näkökulmaa aiheeseen
2. yksi vasta-argumentti omille näkemyksille
3. yksi kysymys, joka haastaa ajattelemaan aihetta syvemmin

Käytetyt promptit tallennetaan tai ne kuvataan ”promptipäiväkirjaan”.

Vaihe 3: Kriittinen arviointi

Arvioidaan tekoälyn vastauksia.

Reflektoinnissa voidaan pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

• Mitkä ideat olivat hyödyllisiä?
• Mitkä ideat olivat epäselviä, puutteellisia tai mahdollisesti virheellisiä?
• Mitä uutta näkökulmaa saatiin?
• Mikä ajatus hylättiin ja miksi?
• Muuttuiko oma käsitys aiheesta?

Reflektiosta esimerkiksi kirjoitetaan teksti, nauhoitetaan audio tai video.

Tässä vaiheessa liikennevalomallista valitaan punainen eli tekoälynkäyttö on kielletty eli sitä ei saa käyttään.

Vaihe 4: Lopullinen tuotos

Laaditaan lopullinen vastaus, jossa:

• esitellään oma näkemys aiheesta
• perustellaan näkemys argumenteilla ja havainnoilla
• hyödynnetään tarvittaessa tekoälyltä saatuja ideoita
• osoitetaan, miten ajattelu on kehittynyt prosessin aikana
• tuodaan esiin mahdolliset epävarmuudet tai avoimet kysymykset.

Tärkeintä ei ole löytää yhtä oikeaa vastausta vaan muodostaa perusteltu näkemys.

Tässä vaiheessa kannattaa merkitä keltaisena liikennevalotehtävänä: tekoälyn käyttö on sallittua, mutta siitä tulee tällöin kertoa. Tai sinisenä liikennevalotehtävänä: vaadittu, tulee käyttää, pitää kertoa.

Huomio: Arvioinnin kohteena ei ole tekoälyn tuottama sisältö vaan opiskelijan oma ajattelu, arviointi ja johtopäätökset.

Vaihe 5: Tekoälyn käytön raportointi ja reflektointi

Kuvataan lyhyesti:

• Mitä tekoälytyökalua käytettiin?
• Mihin työvaiheeseen tekoälyä käytettiin?
• Mitä tekoälyltä kysyttiin tai pyydettiin?
• Mitkä tekoälyn esittämät ideat otettiin mukaan lopulliseen tuotokseen?
• Mitkä ideat jätettiin pois ja mistä syystä?
• Miten varmistettiin, että lopullinen tuotos edustaa omaa ajattelua ja omaa näkemystä aiheesta?

Tekoälyn käytön raportointi tekee työskentelystä läpinäkyvää ja tukee vastuullista käyttöä. Se onnistuu helposti pitämällä opintojakson ajan promptipäiväkirjaa, johon tallentaa käyttämänsä promptit ja niihin saadut vastaukset.

Kuvauksen tavoitteena on tehdä näkyväksi tekoälyn rooli työskentelyprosessissa sekä osoittaa, miten tekoälyn tuottamia ehdotuksia arvioitiin, muokattiin ja hyödynnettiin osana omaa ajattelua.

Tekoälyn käyttö

🟦 Tekoälyn käyttö on vaadittu, tulee käyttää, pitää kertoa.
🟥 Tekoälyn käyttö on kielletty, ei saa käyttää.
🟨 Tekoälyn käyttö on sallittua, mutta siitä tulee kertoa.
🟩 Tekoälyn käyttö on sallittu, saa käyttää, ei tarvitse kertoa.

Tekoälyä saa käyttää esimerkiksi:

• näkökulmien ideointiin
• kysymysten muodostamiseen
• oman ajattelun haastamiseen
• tekstin rakenteen suunnitteluun

Tekoälyn tuottamaa sisältöä tulee kuitenkin arvioida kriittisesti. Vastuu lopullisesta tuotoksesta on käyttäjällä. Esimerkkejä Arenen liikennevalomallin käytöstä

Miksi tämä toimii?

Tehtävä tukee aktiivista oppimista, koska opiskelija:

1. tekee ensin näkyväksi oman lähtöajattelunsa
2. käyttää tekoälyä vaihtoehtoisten näkökulmien löytämiseen
3. arvioi tekoälyn vastauksia kriittisesti
4. rakentaa lopullisen näkemyksensä itse
5. reflektoi omaa oppimisprosessiaan

Näin ajatusprosessin omistajuus säilyy opiskelijalla koko työskentelyn ajan, vaikka tekoäly toimii tukena. Samalla tehtävä huomioi selkeän oppimisprosessin ja läpinäkyvän tekoälyn käytön periaatteet.

oma lähtöajattelu → perehtyminen aiheeseen → tekoälyn sparraus → kriittinen arviointi → oma synteesi