Milloin tekstitys on tarpeen?

Tallennetut videot pitää pääsääntöisesti tekstittää. Tekstitys auttaa katsojaa silloin, kun videota katsotaan ilman ääntä, äänenlaatu on heikko tai puhetta on muuten vaikea seurata. Tekstitys auttaa myös kielenoppimisessa (jos videon puhekieli ei ole katsojan äidinkieli). Tekstitys parantaa videon saavutettavuutta ja tukee oppimista.

Voit lukea tarkemmin video- ja äänisisältöjen saavutettavuusvaatimuksista: Videot ja äänitteet (saavutettavasti.fi).

Voit tutustua tarkemmin HAMKin tuettuihin tekstitystyökaluihin: Tekstityksen tekeminen itse.

Tekstitä olennainen sisältö

Tekstityksen tehtävä on välittää videon olennainen äänisisältö. Käytännössä tämä tarkoittaa puheen tekstittämistä samalla kielellä kuin videolla puhutaan. Jos videolla kuuluu muita ääniä, jotka ovat ymmärtämisen kannalta olennaisia, nekin tulee ilmaista tekstityksessä.

Esimerkiksi seuraavat äänet voi olla tarpeen ilmaista tekstityksessä:

• koputus ovelle (ei näy kuvassa)
• hälytysääni
• kuvan ulkopuolelle jäävän henkilön nauru tai muu reaktio, jos se vaikuttaa sisällön tulkintaan
• puhujan vaihdos, jos sitä ei muuten huomaa

Tiivistä, mutta älä kadota merkitystä

Hyvä tekstitys ei yleensä ole puheen sanatarkka kopio. Täytesanoja, toistoa ja muuta puheen rönsyilyä voi usein karsia, kunhan varsinainen merkitys säilyy. Katsojan pitää ehtiä lukea tekstitys ilman, että huomio karkaa pois videosta.

Hyviä käytäntöjä ovat esimerkiksi:

• yksi ajatus per tekstitysplanssi (ruudulla kerrallaan näkyvä tekstitys)
• 1–2 riviä tekstitystä kerrallaan
• selkeä kieli
• puheen ydinajatus mieluummin kuin kaikki sanat sellaisenaan

Suosi piilotekstitystä

Jos tekstitystekniikka on valittavissa, suosi erillistä päälle ja pois kytkettävää tekstitystä eli piilotekstitystä (videosoittimissa ilmaistu usein lyhenteellä CC joka tulee sanoista closed captions). Se on joustavin vaihtoehto, koska katsoja voi itse päättää, käyttääkö tekstitystä vai ei. Tekstityksen voi myös lisätä kiinteästi kuvaan (ilmaistaan lyhenteellä OC joka tulee sanoista open captions), mutta se on käytöltään jäykempi eikä anna katsojalle mahdollisuutta vaihtaa tekstitystä tai katsoa videota ilman sitä. Lisäksi käännöstekstityksiä ja erikoistekstityksiä (kuulovammaistekstitys) varten pitää julkaista erilliset videot, mikä on tarpeettoman hankalaa.

Huolehdi luettavuudesta

Tekstityksen pitää olla helposti luettavaa. Sen ei pitäisi peittää videon olennaista sisältöä, ja sen pitäisi erottua taustasta selvästi. Paras lopputulos syntyy silloin, kun kuvan alaosaan (esimerkiksi PowerPoint-esitys) jätetään valmiiksi tilaa tekstille. Joissain julkaisualustoissa tekstitys tulee kuvan alle erikseen ja joissain se tulee kuvan päälle alalaitaan.

Muista ainakin nämä:

• pidä tekstitys selkeänä ja riittävän suurena (OC-tekstitys)
• varmista, että teksti erottuu taustasta ja valittu tekstityskirjasin on helposti luettava (OC-tekstitys)
• vältä sijoittamasta tärkeää kuvasisältöä aivan alareunaan (CC ja OC-tekstitys)
• tarkista, ettei tekstitys peitä dioja, nimiä, kaavioita tai muuta olennaista sisältöä (CC ja OC-tekstitys)

Tarkista tekstitys aina ennen julkaisua

Automaattisesti tuotettu tekstitys säästää aikaa, mutta sitä ei kannata julkaista tarkistamatta. Erityisesti nimet, erikoistermit, vieraskieliset sanat ja puheen jaksotus vaativat usein korjaamista.

Hyvä tapa tarkistaa tekstitys on:

• katsoa video ilman ääntä ja arvioida, ymmärtääkö sisällön
• kuunnella video ilman kuvaa ja pohtia, jääkö jotain olennaista vain kuvan varaan
• lukea tekstitys läpi kokonaisuutena ennen julkaisua

Voit tutustua tarkemmin HAMKin tuettuihin tekstitystyökaluihin Tekstityksen tekeminen itse. Jos tuotat paljon tekstityksiä automaattisesti (puheentunnistusta hyödyntäen) kannattaa kokeilla Subtitle Edit-sovellusta. Se sisältää ominaisuuksia, jotka nopeuttavat tekstin siivoamista puheentunnistuksen jäljiltä.

Entä useat kieliversiot?

Samalle videolle voi olla tarpeen tehdä useita tekstitysversioita. Tämä on hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun samaa videota käytetään eri kohderyhmille tai kansainvälisessä opetuksessa. Käännöstekstitykset ovat hyvää palvelua, saavutettavuuden näkökulmasta video pitää kuitenkin tekstittää aina puhutulla kielellä (riippumatta ensisijaisesta kohdeyleisöstä).

Muista myös äänitteet

Jos julkaiset äänitteen, kuten podcastin, sen sisältö pitää tarjota myös tekstimuodossa. Tekstiversiosta pitäisi käydä ilmi puhe ja tarvittaessa myös muut ymmärtämisen kannalta olennaiset äänet. Äänitallenteen litteroinnin voi toteuttaa samoilla työkaluilla, kuin videoiden tekstityksen.

Tiivistetty muistilista tekstittäjälle

• Tekstitä tallennettu video ja äänite pääsääntöisesti aina.
• Tekstitä puhe samalla kielellä kuin videolla puhutaan.
• Lisää myös tärkeät ei-puheäänet tarvittaessa.
• Tiivistä puhetta niin, että tekstitys on helppo lukea.
• Suosi piilotekstitystä (CC), jos julkaisualusta tukee sitä
• Huolehdi, ettei tekstitys peitä videon olennaista sisältöä.
• Tarkista automaattisesti tuotettu tekstitys aina ennen julkaisua.