Alle on koottu vastauksia yleisimpiin HAMKissa erityisesti generatiivisesta tekoälystä kysyttyihin kysymyksiin.

1. Mitkä ovat tärkeimmät asiat, jotka tulee ottaa huomioon tekoälyä käyttäessä?

• Tekoäly on tukiäly: Tekoäly tulee nähdä ihmisen toimintaa tukevana työkaluna, ei korvaajana. Tekoälyä kannattaa hyödyntää esimerkiksi rutiininomaisissa tehtävissä sekä ideoinnin apuna. Lopullinen vastuu ja päätöksenteko säilyvät aina ihmisillä ja tekoälyn tuottamiin tuloksiin kannattaa suhtautua kriittisesti.
• Opiskelijoiden ohjeistaminen: Tekoälyn oikeanlainen käyttö tukee opiskelijoiden oppimista ja työelämätaitojen kehittymistä. On silti varmistettava, että tekoälytyökaluja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja että opiskelijoita ohjeistetaan niiden eettiseen ja vastuulliseen käyttöön.
• Tietosuoja: Hyvä nyrkkisääntö on, että tekoälylle ei kannata syöttää mitään sellaista tietoa, jota et voisi laittaa julkisesti verkkoon, jos syötettyä aineistoa käytetään kielimallin kouluttamiseen. Erityisen tarkkana tulee olla mm. henkilötietojen, yritys- ja tutkimustiedon, salassa pidettävän tiedon sekä lisensoitujen materiaalien kanssa. Lisätietoja tiedon luokittelusta (Digipedaohje).

2. Miten lähteä liikkeelle tekoälyn kanssa ja mistä hankkia osaamista?

• Paras tapa on lähteä kokeilemaan ja oppia käyttöä sitä kautta. Kannattaa kysyä vinkkejä ja jakaa ideoita omien kollegoiden kanssa.
• Seuraavaksi kannattaa suorittaa Henkilöstön Digipakista löytyvä tekoälykokonaisuus ja osaamismerkki (Intra).
• Lisäksi suosittelemme seuraamaan keskustelua ja vinkkejä Opetusteknologiat -Teamsin Tekoäly-kanavalla (HAMKin henkilökunta) sekä osallistumaan HAMKin Tekoälykahveille ja valmennuksiin.
• EduHouse tarjoaa ilmaisen valmennuskokonaisuuden ChatGPT:n käyttöön: ChatGPT – tee työtä tekoälyn kanssa.

3. Mitkä ovat yleisiä HAMKissa käytettäviä generatiivisen tekoälyn sovelluksia?

• ChatGPT: Kehittänyt OpenAI, ChatGPT on tunnettu luonnollisen kielen prosessoinnin malli, joka pystyy tuottamaan ihmismäistä tekstiä eri käyttötarkoituksiin.
• Gemini: Googlen kehittämä generatiivinen tekoäly, joka tunnetaan myös nimellä Gemini AI tai Bard. Se keskittyy myös luonnollisen kielen ymmärtämiseen ja tuottamiseen.
• Copilot in Edge (Bing AI Chat): Microsoftin kehittämä tekoäly, joka integroituu erityisesti Microsoft 365 -palveluihin ja tarjoaa apua sekä sisällön luomiseen että tietojen hakemiseen.
• NotebookLM: Googlen kehittämä tekoälyavustaja, joka luo antamistasi tietolähteistä esimerkiksi audio- ja videoyhteenvetoja, infograafeja, käsitekarttoja ja esityksiä.

4. Voinko kirjautua tekoälysovelluksiin HAMKin tunnuksilla?

• ChatGPT: Voit kirjautua sisään HAMKin Google-tunnuksilla. Käyttämällä asetusta ”väliaikainen keskustelu” keskustelu ei näy historiassa tai käytä tai luo muistoja, eikä sitä käytetä mallien kouluttamiseen. Löydät asetuksen keskustelun yläreunasta kielimallin valinnan valikosta. Lisätietoja väliaikaisesta keskustelusta.
• Gemini: Voit kirjautua sisään HAMKin Google-tunnuksilla. Tällöin tilin hallinnassa on valmiiksi estetty tietojen käyttö kielimallin koulutukseen.
• Copilot in Edge: Edge-selaimessa toimivaan Copilotiin voi kirjautua HAMKin tunnuksella (käyttäjätunnus@hamk.fi). Tällöin saat käyttöösi tietoturvallisemman version Copilotista.
• NotebookLM: Voit kirjautua sisään HAMKin Google-tunnuksilla. Tällöin tilin hallinnassa on valmiiksi estetty tietojen käyttö kielimallin koulutukseen.

5. Mitä tekoälysovellusta voisi käyttää kuvien luomiseen?

• Adobe Firefly: Adoben kehittämä generatiivinen tekoäly, joka on suunniteltu luovan sisällön tuottamiseen. Se on integroitu Adoben Creative Cloud -työkaluihin, kuten Adobe Expressiin ja Photoshopiin. Fireflyssä käytetty koulutusmateriaali on eettisesti hankittua, ja se käyttää lisensoituja kuvia ja malleja, mikä tekee siitä turvallisen valinnan. Se ei myöskään kouluta malliaan käyttäjien promptien perusteella.
• DALL-E: OpenAI:n kehittämä generatiivinen tekoäly kuvien tuottamiseen. Voit käyttää sitä esimerkiksi ChatGPT:n tai Copilot in Edgen kautta. Huomaathan, että ilmaisversiot sisältävät rajatun määrän generointeja päivässä.
• Nano Banana: Googlen kehittämä tekoälypohjainen kuvanluonti- ja -muokkaustyökalu, jonka avulla voit luoda uusia kuvia pelkän tekstikuvauksen perusteella tai muokata olemassa olevia kuvia. Voit esimerkiksi yhdistellä useita valokuvia, muuttaa valotusta, kamera-asetuksia, taustaa tai tyyliä — tai lisätä tekstiä ja luoda julisteita, mockupeja, infograafeja jne. Sen löydät Google Gemini tekoäly-sovelluksesta.

6. Haluaisin käyttööni Microsoft 365 Copilotin. Miten toimin?

Copilotin käyttöön vaaditaan erillinen päivitetty M365 Copilot-lisenssi (noin 27 €/kk). Askeleet hankintaan ovat seuraavat:

1. Suorita Tekoälyn perusteet -osaamismerkki (ohje Intrassa, linkki)
2. Täytä hakulomake Helpdeskissä. Lomake löytyy ”sovellukset ja lisenssit”-valikosta nimellä ”Microsoft 365 Copilot-lisenssi”.

7. Haluaisin käyttööni maksullisen tekoälysovelluksen. Miten toimin?

Tee tiketti Helpdeskiin, jotta tarvekartoitus ja hankintaprosessi saadaan aloitettua. Maksullisten tekoälysovellusten hankintaa varten tulee aina suorittaa Tekoälyn osaamismerkki (ohje Intrassa, linkki).

Katso myös Digipedaohje: Ohjeistusta käyttäjälle tekoälysovellusten kokeiluun

8. Miten käytän tekoälyä tekijänoikeuksia kunnioittaen?

Peruslähtökohtana voi pitää, että toisen tekemää materiaalia ei saa ladata tekoälysovelluksen analysoitavaksi. Muista aina tarkistaa käytettävän materiaalin oikeudet ja hankkia tarvittavat luvat ennen kuin jaat tai käytät tekoälyn tuottamaa sisältöä. Lue tarkempi vastaus tekoälyn tekijänoikeuksia käsittelevästä Digipedaohjeesta.

9. Kuinka paljon tekoäly käyttää energiaa ja vettä?

Tekoälyn yksittäisen tekstivastauksen energiankulutus ja vedenkäyttö ovat hyvin pieniä: tekstivastauksen tuottaminen vie keskimäärin vain murto-osan wattitunnista ja vettä kuluu vain muutamia vesipisaroita, mikä on verrattavissa tavalliseen hakukoneen käyttöön tai lyhyeen muutaman sekunnin suoratoistoon videota.

Kuvien ja erityisesti videoiden luominen kuluttaa selvästi enemmän energiaa kuin tekstin tuottaminen. Yhden kuvan generointi vie tyypillisesti noin 1–10 Wh sähköä, eli moninkertaisesti verrattuna yksittäiseen tekstivastaukseen, ja useat iteroinnit tai korkea resoluutio kasvattavat kulutusta nopeasti. Videogenerointi on vielä tätäkin raskaampaa, koska se yhdistää kuvien tuottamisen, ajallisen jatkuvuuden ja usein korkean resoluution, mikä tekee siitä yhden generatiivisen tekoälyn energiaintensiivisimmistä käyttötavoista. Siksi kokonaiskulutuksen kannalta ratkaisevaa on, kuinka paljon ja mihin tarkoitukseen kuvia ja videoita tuotetaan, ei niinkään yksittäinen generointi.

Suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät mittakaavasta, eli tekoälykuormien kokonaismäärän kasvusta sekä erityisesti kuva- ja videogeneroinnista, jotka kuluttavat selvästi enemmän energiaa kuin tekstin tuottaminen.

Samalla datakeskusten ja laitteiston energiatehokkuus paranee nopeasti, mikä hillitsee kulutusta tehtyä työtä kohden, ja veden nettokulutus jää useimmiten pieneksi, koska jäähdytysvesi palautuu suurelta osin takaisin ympäristöön.