EU:n tekoälysäädös (AI Act) sisältää läpinäkyvyysvaatimuksia tekoälyllä tuotetulle ja muokatulle sisällölle. Säädöksen artiklan 50 velvoitteita sovelletaan 2.8.2026 alkaen.

Kaikkea tekoälyn käyttöä ei kuitenkaan tarvitse AI Actin perusteella merkitä. Merkintävelvollisuus koskee erityisesti

• tekoälyllä tuotettuja tai muokattuja deepfake-kuvia, -ääntä ja -videoita sekä
• tiettyjä tekoälyllä tuotettuja tai muokattuja tekstejä, jotka julkaistaan yleisölle yleistä etua koskevissa asioissa.

EU on lisäksi julkaissut vapaaehtoiset kuvakkeet, joita voidaan käyttää tekoälyllä tuotetun sisällön merkitsemiseen. Kuvakkeiden käyttäminen ei itsessään ole pakollista eikä niiden käyttö yksin takaa AI Actin vaatimusten täyttymistä.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä HAMKissa?

Tekoälyn käyttäminen esimerkiksi tekstin luonnosteluun, ideointiin tai muokkaamiseen ei automaattisesti aiheuta AI Actin mukaista näkyvää merkintävelvollisuutta.

Ratkaisevaa on muun muassa

1. millaista sisältöä tekoälyllä on tuotettu tai muokattu,
2. julkaistaanko sisältö yleisölle,
3. käsitteleekö teksti yleistä etua koskevaa asiaa,
4. onko ihminen tarkastanut sisällön sisällöllisesti ja ottanut siitä toimituksellisen vastuun sekä
5. onko kyse kuvasta, äänestä tai videosta, joka voi antaa harhaanjohtavan vaikutelman aidosta henkilöstä, tapahtumasta, paikasta tai muusta todellisesta kohteesta.

EU:n ohjeiden mukaan yleisölle julkaistuun yleistä etua koskevaan tekoälyllä tuotettuun tekstiin ei sovelleta merkintävelvollisuutta, jos teksti on käynyt läpi asianmukaisen ihmisen tekemän sisällöllisen tarkastuksen tai toimituksellisen valvonnan ja luonnollinen tai oikeushenkilö ottaa julkaisusta toimituksellisen vastuun. Pelkkä oikoluku tai kieliopin tarkistaminen ei ole tällainen sisällöllinen tarkastus.

Käytännön esimerkkejä

Tilanne	AI Actin mukainen näkyvä merkintä?
Opettaja käyttää tekoälyä opetustekstin ideointiin ja kirjoittaa sekä tarkistaa lopullisen tekstin itse	Ei yleensä
Tekoäly muotoilee opettajan kirjoittamaa tekstiä selkeämmäksi ja opettaja tarkistaa lopputuloksen	Ei yleensä
Tekoäly tuottaa luonnoksen HAMKin verkkosivulle ja asiantuntija tarkistaa faktat, muokkaa tekstin ja hyväksyy sen julkaistavaksi	Ei yleensä AI Actin artiklan 50(4) perusteella
Tekoälyn tuottama yleistä etua koskeva teksti julkaistaan yleisölle käytännössä sellaisenaan ilman sisällöllistä ihmisen tekemää tarkastusta	Kyllä
Tekoälyllä tehdään aidolta näyttävä video, jossa todellinen henkilö näyttää sanovan tai tekevän jotakin, mitä hän ei todellisuudessa ole sanonut tai tehnyt	Kyllä – deepfake
Todellisen henkilön ääni korvataan tai tuotetaan tekoälyllä niin, että tallenne vaikuttaa aidolta	Kyllä – deepfake
Tekoälyllä luodaan selvästi kuvitteellinen kuvituskuva, jonka ei ole tarkoitus näyttää dokumentaariselta tai todelta	Ei yleensä deepfake-velvoitteen perusteella
Tekoälyllä luodaan havainnekuva todellisesta paikasta tai tapahtumasta niin realistisesti, että vastaanottaja voi luulla kuvaa aidoksi	Merkintä voi olla pakollinen

AI Act määrittelee deepfaken tekoälyllä tuotetuksi tai manipuloiduksi kuva-, ääni- tai videosisällöksi, joka muistuttaa olemassa olevaa henkilöä, kohdetta, paikkaa, organisaatiota tai tapahtumaa ja joka voisi virheellisesti vaikuttaa aidolta tai totuudenmukaiselta.

Mitä tarkoitetaan yleistä etua koskevalla tekstillä?

Merkintävelvollisuus ei koske kaikkea verkossa julkaistavaa tekoälytekstiä.

AI Actin mukaan kyseessä täytyy olla teksti, joka

• julkaistaan,
• on tarkoitettu tiedottamaan yleisölle ja
• käsittelee yleistä etua koskevaa asiaa.

EU:n ohjeissa tällaisiksi aiheiksi mainitaan esimerkiksi

• politiikka ja demokraattiset prosessit
• julkishallinto ja julkiset palvelut
• oikeusjärjestelmä ja lainvalvonta
• perusoikeudet
• yleinen turvallisuus
• kansanterveys
• ympäristönsuojelu
• kuluttajaturvallisuus sekä
• taloudelliset, tieteelliset ja kulttuuriset kysymykset, joilla voi olla merkitystä julkisessa keskustelussa.

Korkeakoulun julkaisutoiminnassa osa tutkimukseen, koulutukseen, yhteiskunnallisiin kysymyksiin tai julkisiin palveluihin liittyvistä verkkosisällöistä voi siten kuulua tähän ryhmään.

Ihmisen tekemä tarkastus poistaa usein tekstin merkintävelvollisuuden

Yleisölle julkaistun tekstin kohdalla keskeinen poikkeus on ihmisen tekemä sisällöllinen tarkastus ja toimituksellinen vastuu.

Merkintää ei AI Actin perusteella vaadita, jos tekoälyllä tuotettu teksti

• tarkastetaan aidosti sisällön ja väitteiden osalta,
• tarvittaessa korjataan,
• lähteiden luotettavuus arvioidaan ja
• ihminen tai organisaatio ottaa vastuun lopullisesta julkaisusta.

Tarkastuksen täytyy olla sisällöllinen. Pelkkää oikeinkirjoituksen, kieliopin tai muotoilun tarkistamista ei EU:n ohjeiden mukaan pidetä riittävänä ihmisen tekemänä tarkastuksena.

Käytännön periaate HAMKin sisällöntuotantoon:

Tekoäly voi auttaa sisällön tuottamisessa, mutta julkaisijan tulee tarkistaa sisältö, lähteet, faktat ja tarkoituksenmukaisuus ennen julkaisemista ja ottaa vastuu lopullisesta sisällöstä.

Deepfake-sisältö pitää merkitä

Jos HAMKin toiminnassa julkaistaan tekoälyllä tuotettua tai muokattua kuvaa, ääntä tai videota, joka voi näyttää aidolta kuvaukselta todellisesta henkilöstä, paikasta, kohteesta tai tapahtumasta, vastaanottajalle pitää kertoa selkeästi, että sisältö on tuotettu tai muokattu tekoälyllä.

Merkinnän pitää olla käyttäjän havaittavissa viimeistään silloin, kun hän näkee tai kuulee sisällön ensimmäisen kerran. Pelkkä tiedostoon sisällytetty tekninen metadata tai koneellisesti luettava merkintä ei tähän riitä.

Esimerkiksi:

Tekoälyllä tuotettu sisältö

tai

Kuvaa on muokattu tekoälyllä

tai

Videon ääni on tuotettu tekoälyllä

Taiteellisissa, luovissa, fiktiivisissä ja satiirisissa teoksissa merkintä voidaan toteuttaa tavalla, joka ei kohtuuttomasti häiritse teoksen katselua tai kokemista.

EU:n tekoälykuvakkeet

Euroopan komissio on julkaissut yhteiset kuvakkeet tekoälyllä tuotetun sisällön merkitsemiseen.

Kuvakkeita on kolme käyttötarkoitusta:

• yleinen AI-merkintä
• kokonaan tekoälyllä tuotettu sisältö
• osittain tekoälyllä muokattu sisältö

EU-kuvakkeiden käyttäminen on vapaaehtoista. Kuvakkeet ovat vapaasti käytettävissä, eikä niiden käytöstä tarvitse mainita Euroopan komissiota lähteenä.

Kuvakkeen yhteydessä kannattaa käyttää myös selkokielistä tekstimerkintää. EU:n käyttäjätesteissä kuvakkeen ymmärrettävyys parani, kun sen yhteydessä oli sanallinen selite.

Huomioi saavutettavuus

Merkinnän tulee olla selkeästi havaittava ja ymmärrettävä.

EU suosittelee muun muassa, että

• kuvake on riittävän suuri ja näkyvä,
• tekstissä käytetään ymmärrettävää kieltä,
• tarpeettomia lyhenteitä vältetään,
• kuvakkeelle annetaan saavutettava tekstivastine esimerkiksi alt-tekstinä tai ARIA-määreenä ja
• ajallisesti näkyvä merkintä esimerkiksi videossa näytetään riittävän pitkään.

Entä opiskelijoiden tekoälyn käyttö?

AI Actin artiklan 50 merkintävelvollisuutta ei pidä sekoittaa korkeakoulun omiin opiskelua, oppimistehtäviä, opinnäytetöitä tai tutkimusta koskeviin tekoälyn käytön ilmoittamisohjeisiin.

AI Act ei muodosta yleistä velvollisuutta merkitä jokaista opiskelutehtävässä käytettyä tekoälytoimintoa.

Opiskelutehtävässä voidaan kuitenkin edellyttää tekoälyn käytön ilmoittamista esimerkiksi oppimisen arvioinnin, tekijyyden, hyvän tieteellisen käytännön tai tehtävän arvioitavuuden vuoksi. Tällöin kyse on korkeakoulun tai opintojakson ohjeesta eikä välttämättä AI Actin artiklan 50 mukaisesta merkintävelvollisuudesta.

Opiskelijan tulee siksi aina noudattaa myös tehtävänannossa ja HAMKin tekoälyohjeissa annettuja ohjeita tekoälyn käytön ilmoittamisesta .

Muistisääntö

Tekoälyä käytetty ≠ automaattisesti AI Act -merkintä.

Kysy ennen julkaisemista:

1. Onko kyse aidolta näyttävästä tekoälyllä tuotetusta tai muokatusta kuvasta, äänestä tai videosta?
→ Jos kyllä, tarkista deepfake-merkintävelvollisuus.

2. Onko kyse yleisölle julkaistavasta, yleistä etua koskevasta tekoälytekstistä?
→ Jos ei, artiklan 50(4) tekstimerkintävelvollisuus ei yleensä sovellu.

3. Onko asiantunteva ihminen tarkistanut tekstin sisällön ja ottaako HAMK vastuun lopullisesta julkaisusta?
→ Jos kyllä, AI Actin mukainen tekstin merkintävelvollisuus ei yleensä sovellu.

4. Edellyttääkö HAMKin, opintojakson, tutkimuksen tai julkaisukanavan oma ohje tekoälyn käytön ilmoittamista?
→ Noudata kyseistä ohjetta riippumatta siitä, syntyykö AI Actin perusteella lakisääteinen merkintävelvollisuus.

Lisätietoa (linkit avautuvat uuteen selain ikkunaan)

Euroopan komission AI Act -ohjeistuksen mukaan artiklan 50 läpinäkyvyysvelvoitteita sovelletaan 2.8.2026 lähtien. Komissio on julkaissut velvoitteiden soveltamisesta erilliset ohjeet sekä vapaaehtoisen Code of Practice on Transparency of AI-generated Content -toimintaohjeen.

EU:n tekoälykuvakkeet ja niiden käyttöohjeet löytyvät Euroopan komission EU Icons for labelling AI-generated content -sivulta.

Ohje kuvaa AI Actin artiklan 50 soveltamista yleisellä tasolla. Organisaation oikeudellisesta tulkinnasta ja HAMKin yhteisistä toimintatavoista päätetään tarvittaessa erikseen.