• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää alatunnisteeseen
Digipedaohjeet

Digipedaohjeet

  • English
MENUMENU
  • Etusivu
  • Suunnittelu
        • Opetuksen suunnittelu
          • Laadukas moduulitoteutus
          • Opiskelijoiden moninaisuus ja UDHL pedagogisen kehittämisen lähteenä
          • Digipedavinkkejä verkko-opetuksen arkeen
          • Avoin oppimateriaali
          • Nonstop-toteutus – rajoittamatonta opiskelua ja opetusta?
          • Näytä kaikki
        • Moodle-työtilan suunnittelu ja rakentaminen
          • Moodle-työtilan perustaminen
          • Moodle-työtilan perusasetukset
          • Moodle-työtilan rakentaminen: tehtävien ja sisällön lisääminen
          • Sisältöjen kopiointi Moodle-työtilasta toiseen
          • Käyttäjien lisääminen Moodle-työtiloihin
          • Näytä kaikki
        • Verkkotapaamisten suunnittelu
          • Kirjautuminen HAMK:n Zoom-palveluun
          • Zoom istunnon perustaminen ja jakaminen
          • Zoom pienryhmätyöskentely
          • Näin järjestät verkkokokouksen tai puhelun Teamsissä
          • Teamsin keskustelut, puhelut ja kokoukset
          • Näytä kaikki
        • Työkaluja suunnitteluun
          • Planner tehtävien hallinnointiin
          • Microsoft Whiteboard – Digitaalinen valkotaulu
        • Saavutettavuuden huomiointi
          • UDL-periaatteita erilaisten opiskelijoiden huomioimiseksi HAMKin toimintaohjeiston sisällä
          • Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta edistää videoiden ja äänitiedostojen saavutettavuutta
  • Opetus ja ohjaus
        • Verkko-opetus ja opiskelu
          • Digipedamentorit ja digitukihenkilöt
          • Digipedavinkkejä verkko-opetuksen arkeen
          • Opetus ja opiskelu verkossa
          • Kirjautuminen HAMKin palveluihin
          • Laatukriteeristö
          • Nonstop-toteutus – rajoittamatonta opiskelua ja opetusta?
          • Näytä kaikki
        • Verkkotentit
          • Moodlen tentti
          • Kypsyysnäyte Moodlessa
          • EXAM-tenttiakvaarion tilaohje
          • Näytä kaikki
        • Verkkotapaamiset
          • Kaikki, mitä tarvitsee tietää hyvästä kokouksesta
          • Muistilista omaa näyttöä jakavalle tai tallentavalle
          • Näin järjestät verkkokokouksen tai puhelun Teamsissä
          • Liittyminen Zoom-istuntoon
          • Zoom ääni- ja videoasetukset
          • Ajanvaraus Outlook-kalenterista lomakkeella – Bookings with me
          • Näytä kaikki
        • Oppimisanalytiikka
          • Oppimisanalytiikka auttaa opiskelijan ohjauksessa
          • Edistymisen seuranta Moodlessa (Completion Progress -lohko)
          • Näytä kaikki
        • Oppimisalustat
          • Moodlen ryhmät ja ryhmittelyt
          • Sisältöjen kopiointi Moodle-työtilasta toiseen
          • Moodlen arviointi ja arviointikirja
          • Zoom istunnon käynnistäminen ja toiminta istunnon hostina
        • Ryhmätyöskentely
          • Moodlen ryhmätyöt
          • Zoom pienryhmätyöskentely
          • Microsoft Whiteboard – Digitaalinen valkotaulu
          • Planner tehtävien hallinnointiin
          • Microsoft Teams: peruskäyttö ja vinkkejä
          • Näytä kaikki
        • Saavutettava opetus
          • Opiskelijoiden moninaisuus ja UDHL pedagogisen kehittämisen lähteenä
          • Avustava teknologia – saavutettavuus
          • ReadSpeaker-työkalu tarjoaa lukemisen apuvälineitä
          • Näin teet dokumentista saavutettavan
          • Videoiden tekstittäminen edistää saavutettavuutta
          • Tyyleillä saavutettavampaa Moodle-sisältöä
          • Näytä kaikki
        • Viestiminen
          • Yammer HAMKin sisäisen viestinnän välineenä
          • Moodlen keskustelualueet
          • Blogipostauksen hakukoneoptimointi (SEO)
          • Teamsin keskustelut, puhelut ja kokoukset
          • Näytä kaikki
        • Tietosuoja
          • Tiedon luokittelu
          • Henkilötietojen käsittelyn lyhyt muistilista
          • Mitä ovat henkilötiedot ja erityiset (arkaluonteiset) henkilötiedot?
          • Kuvausluvat opetuksessa
          • Zoomin tietosuoja
          • Näytä kaikki
  • Materiaalin tuotanto
        • Videotuotanto
          • Videotuotanto
          • Videon käsikirjoittaminen
          • Videon editointi
          • Videostreamaus (Video live streaming)
          • Miten toimia videota kuvatessa? 
          • Kaltura-videon lataus palveluun
          • Näytä kaikki
        • Saavutettava materiaalituotanto
          • Sujuvasti saavutettavaksi -viikkovinkit
          • Saavutettava Excel
          • Näin teet dokumentista saavutettavan
          • Videoiden tekstittäminen edistää saavutettavuutta
          • Vinkit laadukkaan tekstityksen tuottamiseen
          • Näytä kaikki
        • Kyselyt
          • Microsoft Forms kyselyiden luomiseen
          • Webropol -palvelut
          • Webropol kyselyt ja tietosuoja
          • Näytä kaikki
        • Työkaluja materiaalien tuotantoon
          • ThingLink – visuaalinen oppimiskokemus
          • Videon tekstitys Screencast-O-Maticilla
          • Moodlen H5P-sisällöt
          • Näin teet ruutukaappausvideon
          • Venngage – palvelu infograafien luomiseen
          • Näytä kaikki
        • Muita ohjeita
          • Miten ja missä hallitsen tiedostoja ja kansioita – File Explorer
          • Pikanäppäinten hyödyntäminen
          • Tiedostojen ja ohjelmien haku
          • HAMKin tietokoneiden ääniasetukset
          • Ohjeita HAMKin opinnäytetyön asiakirjamallin käyttöön
          • Näytä kaikki
  • Materiaalin jakaminen
        • Materiaalin jakaminen
          • Avoin oppimateriaali
          • Kaltura-videon jakaminen Moodlessa
          • Zoom istunnon tallentaminen ja jakaminen
          • OneDrive for Business ja tiedostojen hallinnointi
          • Funet FileSender -tiedostonjakopalvelu
  • ⬅

Tekoäly (AI)


Kuuntele

Tekoäly (AI)

bannerikuva muita ohjeita

Sisältö


    Kuuntele

    Käsitteet

    Tekoäly (AI) on wikipedian määritelmän mukaan on tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee tekemään älykkäinä pidettäviä toimintoja. Tekoälyn tarkempi määrittely on avoin, koska älykkyyttä itsessään on vaikea määritellä.

    Kapea tekoäly (ANI) on tekoälyn tyyppi, joka on suunniteltu suorittamaan tietyn tehtävän tai tehtäväjoukon. Se tunnetaan myös nimellä heikko tekoäly tai soveltuva tekoäly. Kaikki nykyisin käytössä olevat tekoälyjärjestelmät, kuten ääniassistentit Alexa ja Siri, Teslan ajoavustin tai ChatGPT, ovat niin sanottuja kapeita tekoälysovelluksia.

    Yleistekoäly (AGI) on tekoälyn tyyppi, joka pystyy oppimaan minkä tahansa henkilön suorittaman älyllisen tehtävän. Se on hypoteettinen käsite, jota ei ole vielä saavutettu käytännössä, mutta sitä käytetään usein vertailukohtana nykyisten tekoälyjärjestelmien kykyjä arvioitaessa. Oppii ajamaan autoa, kokkaamaan, analysoimaan suuren määrän dataa, minkä tahansa työtehtävän. Ja tämä on kaiken kehityksen tavoitteena.

    Tekoäly = Tukiäly

    Tekoälystä pitäisi ennemmin puhua tukiälynä. Se toimii loistavasti apulaisena, ideoijana, sparraajana, mentorina, tehostajana yms. Se ei kuitenkaan poista aiheen substanssiosaamista käyttäjältä vaan päinvastoin vaatii sitä, jotta voimme tarkistaa tekoälyn tuottaman tiedon oikeellisuuden. Se tukee myös siis itsenäistä ajattelua.

    Kielimallit

    Kielimallit (LLM) ovat tekoälytyökaluja, jotka voivat lukea, tiivistää ja kääntää tekstejä. Ne ennustavat tulevia sanoja sanasarjassa koneoppimisen avulla muodostettujen todennäköisyyksien mukaan, jolloin ne voivat luoda samanlaisia lauseita kuin ihmiset puhuvat ja kirjoittavat. Kielimallin tehtävä on siis generoida ihmismäistä sujuvaa tekstiä sille annetun syötteen (prompt) perusteella. Yleisin syötteen antotapa tekoälysovellukselle on tekstikenttään kirjoitettu teksti.

    Kieliopillisesti oikea ja järkevän kuuloinen teksti luo harhakuvan vastauksen oikeellisuudesta vaikka voi olla täysin vääristynyt. Joten aiheen substanssiosaamista tarvitaan edelleen. Usein tekoälyn kirjoittaman tekstin paikkansa pitävyyden tarkistaminen ja lähteiden merkitseminen on työläämpää kuin itse tuottaa tuottaa tekstiä lähteiden perusteella.

    Kielimalli ei ole älykäs

    Kielimalli on vain ohjelma, joka osaa muodostaa lähdemateriaaliin perustuvien todennäköisyyksien perusteella tekstiä vastauksena syötteeseen, joka sille on annettu. Sillä ei ole mitään osaamista tai ymmärrystä sisällöstä vaikka sujuva ja kieliopillisesti oikea vastaus saattaa antaa hämäävän kuvan.

    Kielimallit pystyvät käsittelemään syötteen sisällön yleensä kymmenillä kielillä, mukaan lukien myös ohjelmointikieliä, mutta tämä vaihtelee sovelluksittain.

    Lista ChatGPT:n ymmärtämistä ohjelmointikielistä

    Kielimallit toimivat pohjana generatiivisille tekoälysovelluksille. Eli ne pystyvät luomaan vastauksia toiveiden mukaan, jotka on annettu syötteillä. Esimerkiksi ChatGPT pystyy tuottamaan tekstiä, jota ei parhaimmillaan voi erottaa ihmisen kirjoittamasta tekstistä. Lisäksi kuvageneraattorit, kuten DALL-E 2, pystyvät luomaan ja muokkaamaan kuvia niille annettujen tekstisyötteiden perusteella. Kukin sovellus voidaan opettaa omaan erityiseen tehtäväänsä koneoppimisen avulla. Koneoppiminen on tekoälyn osa-alue, jonka tarkoituksena on saada sovellus toimimaan entistä paremmin pohjatiedon ja mahdollisen käyttäjän toiminnan perusteella.

    GPT-3

    GPT-3 (Generative Pre-training Transformer 3) on kolmas OpenAI:n kehittämän kielimallin versio, joka on julkaistu keväällä 2020. Se on koulutettu suurella tekstimäärällä ennustamaan seuraava sana sanasarjassa sen perusteella, mitä sanoja on ennen sitä (”jos-niin”-sääntöparametreja) . Esimerkiksi, jos mallille annetaan sanat “Kissa istui maton”, se ennustaa seuraavan sanan olevan “päällä”. Näitä parametreja on tässä kielimallissa 175 miljardia. Oppimisprosessi on periaatteessa samanlainen kuin pululla.

    Rajoitteena on tiedon paikkansa pitämättömyys eli hallusinointi. Lisäksi saattaa tarjota puolueellista tai vahingoittavaa tietoa, joka johtuu kielimallin opetuksessa käytössä olleesta lähdemateriaalista. Lisäksi datasetin tietoja ei ole päivitetty joulukuun 2021 jälkeen.

    Tämän kielimallin versio 3.5 oli sovelluksen ChatGPT:n moottorina, joka julkaistiin marraskuu 2022 lopulla.

    GPT-4 (katso video, YouTube)

    Tämä uusin versio kielimallista julkaistiin 14.3.2023. Kielimallin käyttämien parametrien määrää tai tietomallin kokoa ei ole kerrottu, mutta sen sanotaan olevan luovempi, ymmärtävän entistä monimutkaisempia ohjeita ja pystyvän ratkaisemaan entistä monimutkaisempia ongelmia, kuin aikaisemmat kielimallit. Lähdemateriaalina on kielimallin koulutukseen on käytetty julkista dataa (internet) sekä lisensoituja kolmannen osapuolen kirjastoja.

    Sen arvellaan hallitsevan ja voivan auttaa entistä vaativimmissa ja monimutkaisemmissa luovuutta vaativissa ja teknisissä kirjoitustehtävissä, kuten kappaleiden säveltämisessä, käsikirjoitusten kirjoittamisessa tai käyttäjän kirjoitustyylin oppimisessa. Lisäksi GPT-4 hyväksyy kuvia syötteinä ja voi luoda kuvaus tekstejä kuvien sisällöstä, luokituksia ja analyyseja. Myös kyky käsitellä suurempia määriä tekstiä syötteenä on parantunut. GPT-4 pystyy käsittelemään yli 25 000 sanaa tekstiä, mikä mahdollistaa käyttötapaukset, kuten pitkän muodon sisällön luomisen, laajennetut keskustelut sekä asiakirjahaun ja -analyysin.

    Tehokkuuden lisäksi GPT-4 on tarkempi tiedon paikkansa pitävyyden suhteen. Tarkkuus on saatu nostettua aiheesta riippuen 70-80% tasolle. GPT-3.5 sai keskimäärin faktoista oikein 50-60%. Mutta voi edelleen tarjota väärää tai puolueellista tietoa, kuten edeltäjänsä. Sen datasetti kattaa joulukuuhun 2022 asti.

    Tämä uusi kielimalli on tällä hetkellä käytössä ChatGPT:n maksullisessa versiossa, ChatGPT Plussassa. katso video (youtube).

    Linkkejä

    • OpenAI
      • Lue millainen yhtiö OpenAI on
    • GPT-4
    • ChatGPT
    • DALL-E 2

    Päivitetty 2 viikkoa sitten
    Kategoriat: Muita ohjeita
    Avainsanat: AI, artificial intelligence, ChatGPT, GPT-3, GPT-4, kapea tekoäly, käsitteet, kielimalli, koneoppiminen, prompt, syöte, tekoäly, yleistekoäly
    Oliko artikkeli hyödyllinen?

    Katso myös

    • ChatGPT
    • Funet FileSender -tiedostonjakopalvelu
    • Ohjeita HAMKin opinnäytetyön asiakirjamallin käyttöön
    • Adoben ohjelmien asennusohje
    • HAMKin tietokoneiden ääniasetukset

    Footer

    Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK
    PL 230 13101 Hämeenlinna
    03 6461
    HAMK@HAMK.FI

    Tietosuoja
    Evästeet
    Alasottoilmoitus
    Saavutettavuusseloste
    Sivustokartta

    cc-lisenssi

    Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.